Sisältö
Yhdistyksen tarkoitus on saada virtuaalihevosmaailmassa liikkuvat ihmiset kiinnostumaan poolosta, perustamaan joukkueita ja osallistumaan peleihin. Tähän VPY pyrkii luomalla yhtenäiset säännöt ja käytännöt poolonpelaamiseen.
Pelin tarkoituksena on saada lyötyä pallo vastustajan maaliin ponin selästä käsin. Peli pelataan 6:ssä jaksossa, joiden pituus on 7 minuuttia ja joita nimitetään chukkiksi. Chukkien välillä on 3 minuutin tauko, jolloin pelaajilla on mahdollisuus vaihtaa ponia. Puoliaikatauko on pidempi, 5 minuuttia. Chukkien määrää voi vähentää tarvittaessa esimerkiksi neljään (suositeltavaa varsinkin alemman tason peleissä).
Poolokenttä on kooltaan noin 270 m * 144 m. Maalitolpat ovat kummankin päädyn keskellä noin 7 metrin päässä toisistaan. Niiden korkeus tulee olla vähintään 3 metriä. Ns. rangaistuslinjat ovat maaleista 27 metrin, 36 metrin ja 54 metrin päässä, sekä keskellä kenttää.
Poolopallo on valkoinen, noin 8,2 cm läpimitaltaan, noin 128 g painoltaan. Poolomaila on 120-130 senttiä pitkä. Mailan lyöntipää on pituudeltaan 21,5 sentistä 24 senttiin asti. Mailaa pidetään koko ajan oikeassa kädessä, ohjat ovat vasemmassa.
Virtuaalipoolossa kapteeni voi pelata millä numerolla tahansa, tätä ei tule rajoittaa. Pelaajat voivat myös vaihtaa numeroitaan kesken pelikauden (ei kesken pelin). En tiedä onko tällainen käytäntö olemassa reaalipoolossa, mutta tällä kertaa viis siitä. Numeroiden vaihdoksista ei tarvitse erikseen ilmoittaa VPY:lle tai pelinjärjestäjälle. Numeroiden vaihto on viime kädessä joukkueen omistajan päätettävissä, mutta koska virtuaalipoolossa kaikki pelipaikat ovat samanarvoisia, ei numeroiden vaihdoksista pitäisi syntyä riitaa.
Jokaisessa joukkueessa kapteeni on pakollinen, koska kapteeni toimii joukkueen yhteyshenkilönä muille tahoille. Yleensä kapteeni hoitaa esim. osallistumiset peleihin, valmennuksiin ja muihin vastaaviin. Kapteenin tulee myös pitää yhteyttä muihin joukkueensa pelaajiin, jotta nämä tietävät tulevista tapahtumista. Viime kädessä kapteeni on myös vastuullinen joukkueestaan ja siitä, että nämä noudattavat sääntöjä. Kapteeni siis huolehtii omalta osaltaan mm. joukkueen pelaajien ponien sääntöjenmukaisuudesta. Kapteeni ei kuitenkaan voi sulkea jäsentä pois joukkueesta tai siirtää tätä varajäseneksi ilman joukkueenomistajan (ellei ole joukkueen jäsen) ja muiden joukkueen jäsenien suostumusta.
Joukkueessa voi olla myös 5. pelaaja, joka on joukkueen varapelaaja. Jos joukkueessa on varapelaaja, tulee erikseen ilmoittaa peliin osallistuttaessa milloin varapelaaja pelaa ja kenen sijaisena. Tämä sen takia, että saadaan eri pelaajille tasoituksen laskettua oikein.
Poolojoukkueen voi perustaa kuka tahansa: yksityishenkilö, jaos, yhdistys, talli, seura tms poikkeuksena VPY, joka ei voi omistaa omaa poolojoukkuetta. Tätä tahoa nimitetään joukkueenomistajaksi. Joukkueenomistaja, jos on yksityishenkilö, voi kuulua itse joukkueeseen, mutta tämä ei ole pakollista.
Joukkueelle annetaan nimi, jonka tulee olla selkeästi erottuva muista poolojoukkueista. Nimi voi olla suomenkielinen tai englanninkielinen tai mahdollisesti myös jonkin muun kielinen. Olisi hyvä jos nimestä selviäisi jotenkin, että kyseessä on poolojoukkue, kuten esim. XX:n poolojoukkue, XX Polo Team, XX Polo Players.
Jos tulijoita riittää, yksi joukkueenomistaja voi perustaa useampia poolojoukkueita. Tällöin joukkueet erotetaan toisistaan numeroinnilla: XX Polo Team 1, XX Polo Team 2 jne.
Varapelaajan olemassaolo on tämän säännöksen perusteella suositeltavaa. Suositeltavaa sen sijaan ei ole se, että joku pelaaja toimii pelkästään varapelaajana, koska tällöin hänen pelimääränsä saattaa jäädä pieneksi ja tasoitus nousee hitaasti, jos ollenkaan.
Jokaisella pelaajalla on oltava vähintään 2 sääntöjen mukaista ratsua yhtä peliä varten.
Virtuaalipooloon käytettyjä hevosia on kuitenkin rajoitettu seuraavalla tavalla:
Kylmäverisillä ei siis voi virtuaalipooloa pelata. Kylmäverisiin luetaan mm. seuraavat yleiset rodut: suomenhevonen, suomenpienhevonen, islanninhevonen, vuonohevonen ja tinker sekä NJ:n mainitsemat kevyet kylmäveriset mm. friisiläishevonen, irlannintyöhevonen (Irish Draft) ja lipizzanhevonen. Iältään pooloponin tulee olla 5-15-vuotias.
Säkäkorkeusrajoitus on asetettu siksi, ettei poolokentille tuotaisi liian pieniä tai liian suuria hevosia. Reaalimaailmassa pooloponit ovat säkäkorkeudeltaan usein yli 150 senttisiä. Tämä on ymmärrettävää, koska suuri osa pelaajista on aikuisia (miehiä) ja ratsulta vaaditaan myös kantokykyä. Liian suuret hevoset ovat usein pienempiä kömpelömpiä ja niiden selästä on vaikeata osua maassa olevaan palloon sääntöjenmukaisella mailalla. Liian pienet ponit puolestaan aiheuttavat hankaluuksia lyönneissä ja saattavat aiheuttaa vaaratilanteita suurempien ponien joukossa. Ihannetapaus olisi, että pelaavien joukkueiden ponit olisivat suurinpiirtein samaa kokoluokkaa.
Roturajoitus johtuu siitä, että suurin osa virtuaalihevosihmisistä ei ole koskaan tutustunut kyseiseen lajiin reaalimaailmassa ja näin ollen he eivät välttämättä ole kykeneviä arvioimaan sitä, millaisilla hevosilla pooloa on järkevää pelata. Koska virtuaalimaailman tulisi ainakin joiltain osin omata yhtymäkohtia reaalimaailmaan, on pooloon käytettäviä rotuja rajoitettava. Tietysti jos joku haluaa poolokisat pelkästään suomenhevosilla ratsastaville joukkueille, tämä toki sopii, mutta tällöin kummankin joukkueen kaikkien ponien tulee olla suomenhevosia ja tällaisia kilpailuja ei voi hakea VPY:n alaisiksi. VPY:n alaisissa peleissä tulee aina noudattaa näitä sääntöjä.
Poolonpeluuseen saa virtuaalimaailmassa käyttää ainoastaan tammoja ja ruunia, oreja ei saa ottaa edes varahevosiksi. Tammat eivät saa olla pelihetkellä kantavia tai imettäviä. Reaalimaailman poolosäännöissä ei ole ponin sukupuolelle asetettu rajoituksia, mutta joka tapauksessa tammat ja ruunat ovat pelikentillä suosituimpia hevosia. Tarvittaessa voidaan ottaa mukaan säännös, joka sallii oreilla pelaamisen, kun pelaajan tasoitus ylittää tietyn rajan, joka voisi olla esimerkiksi 6 tai 7 tai jos joukkue pelaa ammattilaisten tai mestarien ryhmässä.
Seuraavat rodut soveltuvat lajiin:
Miksi olen ottanut listoille näkyvästi mukaan arabianhevosen, jota ei kuitenkaan mainita reaalimaailman pooloponikuvauksissa juurikaan? Syy on se, että teoreettisesti ajateltuna arabianhevonen on hyvä ratsu pooloon. Se on nopea, ketterä, rohkea ja usein sopivankokoinen. Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että arabianhevonen joko puhtaana tai erityisesti risteytyksissä olisi varmasti erittäin hyvä ratsu virtuaaliseen pooloon.
Tuo lista ei ole mitenkään kattava, vaan jokainen pelaaja voi miettiä kunkin hevosen kohdalla erikseen, soveltuisiko se pooloon. Hevosen on tietysti täytettävä pooloratsuille asetetut säännöt (sukupuoli, rotu, ikä, korkeus), mutta muuten harkinta on pelaajien omissa käsissä. Esimerkiksi jokin ravuri-arabi-risteytys saattaa olla suorastaan loistava pooloratsuna, kun taas jonkun täysiverisen luonne ja taipumukset eivät sovellu lajiin lainkaan.
Pooloponien jalostus on siinä suhteessa melko hankalaa, että orit eivät pääse näyttämään kykyjään poolossa, koska niillä ei saa kilpailla VPY:n alaisissa kisoissa. Jalostukseen käytettävät tammat voidaan testata poolokentillä ja se onkin suotavaa. Orien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että se on rakenteeltaan korrekti, nopea, luonteeltaan yhteistyöhaluinen, rohkea ja ketterä. Yleensä laukkapainotteiset täysiveriset/quarterit tai reiningiä tai westernin nopeuslajeja (barrel race, pole bending) kisanneet oriit ovat suositeltavia.
Reaalimaailman pooloponit polveutuvat useimmiten täysiverisistä, criolloista ja quartereista ja tämä on aika hyvä alkulähtökohta myös virtuaaliselle pooloponijalostukselle. Mutta liian ahdasmielinen ei näiden rotujen kanssa kannata olla, vaan hevoset tulisi valita siitokseen ennemmin ominaisuuksiensa kuin rodun mukaan. Siinä vaiheessa kun jalostusta aloitellaan, on toivottavasti olemassa jo hevosia, joilla on pooloa pelattu. Nämä hevoset (tammat) toimivat automaattisesti hyvänä pohjana jalostukselle, joten niiden käyttöä tulisi ainakin harkita rodusta riippumatta.
Suosittelen, että pooloponi-rotunimitystä käytetään vain niille hevosille, jotka ovat osallistuneet poolopeleihin. Tässä tapauksessa mitään oria ei voida sanoa pooloponiksi, vaikka se soveltuisikin pooloponien jalostukseen.
Sääntörikkomuksiksi luetaan mm. orien käyttö ratsuina (edes varahevosina), liian suurien tai pienten hevosten käyttö (edes varahevosina), kylmäveristen käyttö ratsuina tai liian nuorien hevosten käyttö.
Rangaistusaikaa voidaan harkita ja pidentää tai lyhentää tarpeen mukaan perustellen. Annettu 2 kuukautta on mietitty sen perusteella, että alkuaikoina poolopelejä tuskin järjestetään kovin paljoa ja kuukauden rangaistusaika ei siis välttämättä ole riittävän pitkä, koska pelejä on vähän ja harvoin.
Tasoituksen idea on se, että eritasoiset joukkueet voivat pelata suht tasavertaisina toisiaan vastaan. Tasoitukseltaan huonompi joukkue saa tasoituksena niin monta maalia kuin joukkueiden tasoituksen ero on. Jos siis joukkueen A tasoitus on 12 ja joukkueen B tasoitus 16, pelin alkaessa maalitilanne on A:n hyväksi 4-0.
Koska poolopelissä ei kuitenkaan voi tehdä rajattomasti maaleja, oli vastapuoli kuinka heikko tahansa, on syytä rajoittaa joukkueiden pelaamista siten, että vastakkain saavat pelata ne joukkueet, joiden tasoitus on saman kymmenluvun sisällä. Näistä puhun jatkossa joukkuetasoina.
Joukkuetasot ovat siis seuraavat:
Näin siis aloittelijajoukkue voi pelata toista aloittelijajoukkuetta vastaan, muttei esimerkiksi ammattilaisjoukkuetta tai mestarijoukkuetta vastaan. Näin ei koskaan voi tulla tilannetta, jolloin pelin alussa maalitilanne olisi esim. 30-0 huonomman joukkueen hyväksi, vaan tasoitusero on aina maksimissaan 10. Tasoituserojen laskutapa poikkeaa reaalimaailman vastaavasta.
Jos joukkueen jäsenistö vaihtuu ja uusien jäsenien yhteenlaskettu tasoitus jää alle aikaisemman ryhmän rajan, se putoaa tasojaossa alaspäin. Ilmoitettuja pelejä ei kuitenkaan tarvitse perua, jos joukkue on ilmoittautunut aikaisemmalla kokoonpanolla korkeamman joukkuetason peleihin.
Jokaisella pelaajalla on oma pistetilinsä, jonne kertyy pisteitä jokaisesta pelatusta pelistä. Jos pelaajan joukkue häviää pelinsä, saa kukin jäsen 1 pisteen tililleen. Voitetusta pelistä jokainen joukkueen jäsen saa 2 pistettä. Kun pisteitä on kertynyt 15, pelaajan tasoitus nousee yhdellä pykälällä ja pistetili nollataan. Jos pelaaja on saanut pisteikseen 16 pistettä voitetun pelin jälkeen, yksi "ylimääräinen" piste siirretään seuraavaan laskuriin.
Pisterajat ja pisteiden määräytyminen on tehty tällaiseksi sen takia, ettei edes ahkerien pelaajien tasoitus nousisi kovin nopeasti sinne 10:een asti, jolloin ei ole mitään tavoiteltavaa. Parhaallakin onnella 10-tasoituksen saamiseen tarvitaan vähintään 75 pelattua ja voitettua peliä. Koska pelejä ainakaan alkuvaiheessa tullaan tuskin järjestämään kovin paljoa, eivät tasoitukset karkaa helposti kovin korkealle.
Häviäjäjoukkueelle jaettu piste kertoo siitä, että vaikka joukkue häviää pelinsä, se saa siitä kuitenkin pelikokemusta. Jos siis joukkue häviää putkeen 15 ottelua, sen jäsenten tasoitus nousee yhdellä kokemuksen kasvaessa ja näin ollen sen tasoitus on parempi kuin sellaisen joukkueen, joka ei ole pelannut vielä peliäkään.
Joukkue, talli, yhdistys tai yksityishenkilö voi järjestää myös suuremman poolopelin omalla poolokentällään, johon voi ilmoittautua useampia joukkueita pelaamaan. Tällöin ei varsinaista koko kisan voittajaa ole vaan yksi joukkuepari pelaa vastakkain, toinen voittaa ja toinen häviää. Tällaiset kilpailut voi pitäjä itse (vaikka olisikin pelaavan joukkueen jäsen) tuomaroida, kunhan se tapahtuu puolueettomasti.
Toinen vaihtoehto on järjestää ns. turnaus, johon ilmoittautuu useita samantasoisia joukkueita. Ilmoittautuneet joukkueet jaetaan pareihin, jotka pelaavat toisiaan vastaan, näiden parien voittajat pelaavat edelleen toisiaan vastaan, kunnes saadaan finaalippelissä koko turnauksen voittaja. Turnauksessa on huomattava se, että jokaisesta pelistä joukkueet saavat pisteet kaikista pelaamistaan peleistä eli jos voittajajoukkue joutuu pelaamaan vaikkapa 4 peliä voittaakseen koko turnauksen, sen pelaajat saavat jokainen 8 pistettä tililleen.
Kaavio turnauksesta:
| Joukkueet | 1. kierros | Finaali |
| Joukkue A | A vs. B -> voittajajoukkue 1 | voittajajoukkue 1 vs. voittajajoukkue 2 -> koko turnauksen voittaja |
| Joukkue B | ||
| Joukkue C | C vs. D -> voittajajoukkue 2 | |
| Joukkue D |
Turnauksessa osallistujajoukkueiden määrä on kannattavaa rajoittaa 4:ään, 8:aan tai 16:aan, jolloin saadaan pelikuvio sopivaksi. Suuri turnaus voidaan jakaa pidettäväksi useampana päivänä, jolloin joukkueet saavat hieman lepoa pelien välillä. Turnauksen voi tuomaroida pitäjä itse, vaikka olisi mukana pelaavan joukkueen jäsen. Arvonta tulee suorittaa puolueettomasti.
Pelattavat pelit, olivat ne sitten kahden joukkueen välisiä peruspelejä, suurempia pelejä tai turnauksia, tulee ilmoittaa VPY:lle vähintään viikkoa ennen pelipäivämäärää, korkeintaan kahta kuukautta aikaisemmin.
Pelin järjestäjän tulee lähettää tulokset VPY:lle pisteiden ja tasoituksien laskemista varten. Tulokset tulee lähettää tietyn ajan kuluessa pelipäivästä, sopiva aika voisi olla vaikkapa 3 viikkoa.